Energiaa oluen panemisesta – kiertotalouden avulla kohti nollapäästöjä
"Emme halunneet tyytyä vastuullisuustavoitteidemme suhteen vähään, vaan asetimme riman korkealle: nyt meidän tuotantomme Lahdessa on hiilineutraalia”, kertoo Hartwallin laki- ja yhteiskuntavastuujohtaja Hanna Sivenius.
Fossiilivapaan tuotannon mahdollistaa Hartwallin Lahden tehtaan yhteyteen rakennettu biokaasulaitos. Nelostieltä voi ihailla kahta, halkaisijaltaan 20 metristä biokaasureaktoria. Maanpäällistä korkeutta kotoisasti pömpeleiksi kutsutuilla reaktoreilla on 8 metriä.
Ratkaisu on maailman mittakaavassakin poikkeuksellisen edistynyt ja loistoesimerkki tulevaisuuden energiantuotannosta.
”Biokaasulaitoksia on aiemmin ollut lähinnä maatiloilla, mutta niitä voisi hyödyntää paljon laajemminkin teollisuudessa”, kertoo Hartwallin kehityspäällikkö Mika Mäkelä.
”Aiemmin lämpö tuotettiin maakaasua polttamalla. Halusimme korvata sen päästöttömällä vaihtoehdolla, jotta voimme osallistua taisteluun ilmaston lämpenemistä vastaan.”
Paikallinen kiertotalousratkaisu
Biokaasun valinnalle oli Mikan mukaan hyvät perusteet.
Ensinnäkin biokaasulaitoksessa pystyttiin hyödyntämään olemassa olevaa laitteistoa, mikä oli sekä vastuullista että taloudellisesti järkevää.
Toinen syy oli kiertotalous. Kävi ilmi, että energiaa voi tuottaa oluen keitosta yli jääneestä ohrapohjaisesta mäskistä eli ainesosasta, jota meillä on panimon tontilla tarjolla tonneittain!
Mäski ohjataan biokaasulaitokselle 230 metrisellä putkella. Biokaasun määrä laitoksella on 6 400 m3.
”Raaka-aineet kulkevat tehokkaasti pellolta panimolle ja takaisin. Biokaasun valmistamisesta yli jäävä aines palautetaan läheiselle pellolle ravitsemaan ohrasatoa. Kypsä mallastettu ohra päätyy takaisin maltaana olutkattilaan,” Mika kertoo.
Lopullisesti energiantuotannosta vielä ylijäävän osan – kutsumme sitä rejektiksi – hyödynnämme lannoittamalla paikallista ohrapeltoa.
Iloisia uutisia viljelijälle
Kahdeksan kilometrin päässä Hartwallin tehtaasta sijaitsevalla Yli-Mäkelän tilalla kasvavaa mallasohraa käytetään oluidemme raaka-aineena. Tilan pitäjä jo kymmenennessä sukupolvessa, maanviljelijä Heikki Mäkelä sanoo etsineensä maan kasvukuntoa parantavaa orgaanista lannoitetta jo vuosien ajan, mutta vasta Hartwallin kanssa tärppäsi.
”On hienoa päästä osaksi hiilineutraalia kiertotaloustuotantoa. Siitä koituu pelkästään hyvää – kaikille.”
Ravinnepitoinen rejekti täyttää kierrätyslannoitteen kriteerit ja sen vaikutus sadon määrään ja laatuun on tutkimusten mukaan suotuisa.
”Mäskilannoitteessa typpi ja fosfori ovat sellaisessa muodossa, että ne ovat helpommin kasvin käytettävissä kuin eläinperäisessä lannoitteessa”, Mäkelä selittää.
Aiemmin 560 hehtaarin peltopinta-ala on ollut täysin mineraalilannoitteiden varassa. Nekin toimivat, mutta eivät ole Mäkelän mukaan hyväksi maaperälle.
”Tutkimukset osoittavat, että eloperäinen lannoite on paras maan rakenteelle ja pieneliöstölle. Se taas vaikuttaa suoraan sadon määrän ja laatuun.”
Melko jäljetöntä toimintaa
Lahti on Hartwallin koti. Virkistäviä juomia on valmistettu Hartwallin nykyisellä kotipanimolla reilut 20 vuotta, ja sitä ennen kaupungin keskustassa Mallasjuoman korttelissa vuodesta 1912 alkaen.
Lahden panimollamme esimerkiksi vesi, lämpö ja höyry käytetään hyväksi mahdollisimman monta kertaa. Lämpöä otetaan talteen tuotannosta ja käytetään tilojen lämmittämiseen – hartwallilaiset pidetään siis lämpiminä kierrätetyllä lämmöllä.
Kaikki Hartwallilla käytetty sähkö on ollut jo vuosien ajan kokonaan vihreää eli peräisin uusiutuvista energianlähteistä.
Lisäksi saamme energiaa läheiseltä käytöstä poistetulta kaatopaikalta. Kaasut, jotka muuten päätyisivät ilmakehään, tuottavat parhaimmillaan 5 gigawattituntia energiaa vuodessa. Sillä lämmittäisi 5 000 pientä sähkökiuasta vuoden ajan kolmeksi tunniksi viikossa.
Energiaratkaisujen lisäksi kehitämme omaa toimintaamme ilmastoystävällisemmäksi. Jätteestämme 99,8 prosenttia menee kierrätykseen tai uudelleenkäyttöön. Eikä kierrätys rajoitu tähän.
“Kierrätämme myös kuplat”, laki- ja yhteiskuntavastuujohtaja Hanna paljastaa.
Keräämme nimittäin oluen käymisvaiheessa syntyvän hiilidioksidin talteen. Saamme puolet suomalaisten rakastamien virvoitusjuomien, kuten Pommacin, Novellen ja Jaffan kuplissa tarvittavasta hiilidioksidista oluen panemisesta. Ennen pulloihin päätymistä jääkylmällä hiilidioksidilla on vielä yksi tehtävä. Sen avulla viilennetään panimomme laitteita ja tiloja.
Muun muassa näiden ratkaisujen avulla pääsemme lähemmäksi koko arvoketjumme päästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Se on kunnianhimoinen tavoite – ja ennen kaikkea tarpeellinen.