Samppanja tulee aina Champagnesta

Samppanja on peräisin Ranskasta, tarkemmin sanottuna Champagnen alueelta. Tämä alue sijaitsee noin 150 kilometriä Pariisista itään, Reimsin kaupungista Burgundin rajalle.

Champagnen viinialue on jaettu viiteen eri alueeseen: Montagne de Reims, Vallée de la Marne, Côte des Blancs, Côte de Sézanne ja Aube. Näillä ala-alueilla vallitsee useita erilaisia mikroilmastoja ja maaperiä, jotka tuottavat oman ominaisen makunsa paikallisiin rypäleisiin ja täten muokkaavat samppanjasta uniikin makuisen. Alueella vallitsee osittain merellinen ja osittain mannermainen ilmasto, joiden ansiosta sateen määrä on tasainen vuoden ympäri, kesät ovat aurinkoisia, mutta viileitä ja talvet lempeitä, vaikkakin pakkasta on sekä talvella että keväällä. Viileä ilmasto mahdollistaa hapokkaiden, hienostuneiden ja kypsytystä kestävien kuohuviinien valmistuksen.

Champagnen alueen maaperä on pääosin 90 miljoonaa vuotta vanhaa merenpohjaa ja kalkkikiveä, joka myös päästää ylimääräisen veden näppärästi lävitsensä, jolloin rypäleet saavat aina optimaalisen määrän vettä. Champagnen alue on myös melko mäkistä – kukkulat optimoivat auringonvalon määrän ja myöskään sateella vesi ei jää seisomaan istutuksille, vaan valuu kukkulan juurelle.

Chardonnay, Pinot Noir ja Pinot Meunier – samppanjan tärkeimmät rypälelajikkeet

Samppanja valmistetaan pääasiassa kolmesta rypälelajikkeesta: Chardonnay, Pinot Noir ja Pinot Meunier. Näistä koostuu yli 99 % samppanjoista, joiden lisäksi alueella kasvaa myös neljää muuta valmistukseen hyväksyttyä rypälelajiketta.

Chardonnay on valkoinen rypälelajike, joka antaa samppanjalle hapokkuutta, raikkautta ja sitruksisia vivahteita. Pinot Noir tuo samppanjaan runkoa, aromia ja moniulotteisia makuja, kuten marjaisuutta. Pinot Meunier tunnetaan raikkaasta hedelmäisyydestään ja aromaattisuudestaan. Näiden rypälelajikkeiden yhdistelmä antaa samppanjalle monimuotoisen ja tasapainoisen makumaailman.

Samppanjan valmistusprosessin salat

Samppanjaan käytettävät rypäleet kerätään aina käsin ja ne puristetaan nopeasti muuta hellävaraisesti mehuksi, jotta punaisten lajikkeiden kuoren väri ei värjää viiniä. Tämän jälkeen valmistetaan pohjaviini perinteiseen tapaan rypälemehusta. Eri lajikkeet ja tarhat käyvät erikseen ja ensimmäisen käymisen jälkeen tapahtuu viinien sekoitus, jota kellarimestari valvoo. Sekoitukseen voidaan lisätä myös vanhoja vuosikertoja. Sekoituksen jälkeen viini pullotetaan, jonka jälkeen siirrytään tärkeään vaiheeseen eli toiseen käymiseen, joka tunnetaan nimellä prise de mousse. Toisessa käymisessä pulloon lisätään hiivaa ja sokeria, mikä käynnistää toisen käymisen. Tämän seurauksena pulloon muodostuu hiilidioksidia, joka jää pulloon ja muodostaa samppanjan kuplat ja kuohkean koostumuksen.

Pullo suljetaan kruununkorkilla ja jätetään kellariin kypsymään vähintään 15 kuukauden ajan hiivasakan päälle. Kypsymisen eli autolyysin aikana samppanjaan kehittyy paahteisia ja moniulotteisia kypsiä aromeja. Kypsymisen lopuksi pullot käännetään hitaasti kaula alaspäin ja hiivasakka poistetaan. Tilalle lisätään Liquer d´expédition eli sekoitus sokeria ja viiniä, joka määrittää samppanjan lopullisen makeusasteen. Pullo suljetaan korkilla ja sen annetaan levätä tai kypsyä vielä pidempään ennen myyntiin laskua.

Tunnetko samppanjan eri tyylilajit?

Samppanja on äärettömän monipuolinen kuohuviini, josta valmistetaan erilaisia sekoitteita ja jokaisella samppanjatalolla on myös oma tunnistettava tyylinsä. Jos haluat tutustua itsellesi vieraaseen samppanjataloon, aloita vakiosamppanjasta.

NV eli Non vintage eli vakiosamppanja

Jokaisella samppanjatalolla on yleensä Non vintage eli vakiosamppanja, joka kuvastaa talon tyyliä ja jonka on aina tarkoitus maistua samalta, ollen talon kellarimestarin taidonnäyte.

Samppanjatalo Lansonin vakiosamppanja on jo vuodesta 1937 ollut Le Black Label. Talo on kuitenkin viime vuosina uudistunut uuden kellarimestarinsa Hervé Dantanin johdolla ja myös vakiosamppanjan makuprofiilia on päivitetty ja samalla talon vakiosamppanja sai uuden nimen – Le Black Création. Le Black Créationin laadun kulmakivinä ovat sekoituksessa aina pääosassa oleva Pinot Noir -lajike, suuri osuus reserve-viinejä sekä pitkä vähintään neljän vuoden kypsytys.

Barons de Rothschild Champagne Concordia Brut edustaa talon laadukasta, runsasta ja rotevaa tyyliä. Tähän samppanjaan on käytetty 40 % reserve-viinejä. Rypäleinä tässä hienostuneessa viinissä yhdistyvät 60 % Chardonnay ja 40 % Pinot Noir. Makumaailmaltaan viini on mineraalinen, monivivahteinen ja rikas, sitruksinen ja mausteinen.

Roseesamppanja

Trendikäs roseesamppanja voidaan valmistaa joko uuttamalla tummia rypäleitä mehussa (saignée) tai sekoittamalla valkoiseen perusviiniin paikallista punaviiniä (rose d´assemblage). Suurin osa roseesamppanjasta valmistetaan jälkimmäiseen tyyliin.

Vuosikertasamppanja eli vintage tai millésime

Parhaina vuosikertoina on mahdollista valmistaa yhden vuosikerran samppanjoita, joita pidetään samppanjamaailman aarteina. Vuosikerrallisten samppanjoiden minimikypsytysaika on kolme vuotta, mutta usein niitä kypsytetään 5–10 vuoden ajan ennen myyntiin laskua.

Tarhasamppanja

Suurin osa samppanjasta on vuosikerratonta ja valmistettu useilta eri tarhoilta kerätyistä rypäleistä. Vastapainona löytyy myös mono-terroir-samppanjoita, jotka tulevat vain yhdeltä tarhalta tai kylästä, ja näin ollen ilmentävät kasvupaikkaansa.