Hei, ystävä!

Velvollisuutemme on kysyä jokaiselta sisääntulevalta paperit. Olethan täysi-ikäinen?

Kyllä
En

Moi, mitä etsit?

search
Viinit:

Mitä rosee on?

Maailmalla suureen suosioon noussut roseeviini on tehnyt pidempään tuloaan myös Suomen kamaralle ja löi viime vuonna jo isommin läpi. Raikkaana vaalenpunaisena kesäjuomana tunnettu rosee on nostanut päätään kesän ohella myös muina vuodenaikoina, muun muassa monipuolisena ruokaviininä eri sesonkeihin sekä osana erilaisia viinidrinkkejä.
arrow_downward

Lue koko juttu

Osasyinä roseeviinin suosion valtavaan lisääntymiseen on viinityylin lähestyttävyys, helppous, monipuolisuus sekä laadun parantuminen. Aiemmin rosee saattoi olla tiettyjä tyylilajiin erityisen keskittyneitä alueita lukuunottamatta eräänlainen sivutuote punaviinin valmistuksesta, mutta nykyisin kysynnän kasvaessa laadukkaita roseeviinejä tuotetaan ympäri maailmaa.

Roseeviiniä voidaan valmistaa usealla eri tavalla, mutta yleisestä uskomuksesta huolimatta valko- ja punaviinin yhdistäminen on näistä harvinaisimpia. Koska muutamaa harvinaisempaa poikkeusta lukuunottamatta kaikkien viinirypälelajikkeiden mehu on vaaleaa, joudutaan roseeviinien väri hakemaan pääasiassa rypäleen kuorista löytyvästä pigmentistä. Valmistuksessa punaviinirypäleet voidaan murskata niin, että kuorista erittyy hieman väriä, jolloin saadaan hailakan vaalenapunaista viiniä. Toisena vaihtoehtona on aloittaa valmistus kuten punaviineissäkin, jolloin viinin käyminen tapahtuu kuorien kanssa, mutta roseen tapauksessa neste erotetaan kuorimassasta 2 - 48 tunnin päästä aloituksesta. Tämä voidaan toteuttaa myös niin, että nesteestä poistetaan vain osa, jolloin tästä saadaan sivutuotteena roseeviini ja päätuotteena konsentroituneempaa punaviiniä, koska nestettä on vähennetty kokonaismäärästä. Harvinaisempi valko- ja punaviinin sekoitus on EU:ssa Samppanjaa lukuunottamatta kiellettyä, mutta joitain edullisempia EU:n ulkopuolisia roseeviinejä valmistetaan myös tällä menetelmällä.

roseeviiniä lasissa pöydällä

Kuten puna- ja valkoviineissä, myös roseeviineissä on valtavasti tyylieroja ja yleisesti ottaen viinin väristä voidaan jo päätellä paljon. Monesti hailakan vaaleat roseet ovat myös kepeämpiä ja mahdollisesti kuivia, kun taas voimakkaan punainen väri saattaa merkitä tuhdimpaa tai mahdollisesti makeampaa viiniä. Eri maat ja näiden ala-alueet edustavat tiettyjä tyylisuuntia, mutta mukaan mahtuu paljon poikkeuksia. Esimerkiksi Etelä-Ranskasta löytyvän Provencen tyyli on raikas ja väriltään haalea, kun taas muutama sata kilometriä länteen sijaitsevan Etelä-Rhonen ala-alueen, Tavelin, tavaramerkkinä toimii tuhdit, lähes punaviinimäiset roseet. Täyteläisyysasteen ja aromimaailman lisäksi myös makeusasteita löytyy aina rutikuivista täysin makeisiin vaihtoehtoihin. Oman vivahteensa roseiden kirjoon tuovat roseekuohuvat, joiden makukirjo on lähes yhtä laaja kuin perinteistenkin roseeviinien.

"Roseeviinejä kehutaan käyttöyhteyksiensä puolesta erittäin monipuolisiksi, eikä suotta"

Roseeviinejä kehutaan käyttöyhteyksiensä puolesta erittäin monipuolisiksi, eikä suotta. Vaikka perinteisesti kyseistä viinityyppiä pidetään rentona seurusteluviininä kesäisille terassille, toimii se ominaisuuksiensa puolesta erinomaisesti myös moninaisille ruokayhdistelmille. Esimerkiksi Joulupöytään tai kesäkeittiöön kuivahko ja sopivan hapokas rosee on lyömätön yhdistelmä. Lisäksi ruokalajeille, joille perinteinen valkoviini tuntuu jäävän hieman kepeäksi ja punaviini menevän helposti yli, voi roseeviini olla juuri se oikea vaihtoehto.