Tämän hetken ykköskuohuviini on crémant, joka on noussut Suomessa varsin suosituksi. Viiniharrastajille crémantit ovat toki olleet tuttuja jo pidempään, mutta monelle tämä Ranskasta, Luxemburgista ja nykyään myös Saksasta tuleva kuohuviinityyli voi olla uudempi juttu.

”Monilla on tällä hetkellä raha hieman tiukemmassa, joten vaihtoehtoiset tuotteet kiinnostavat. Jos on aiemmin juonut samppanjaa, nyt on matalampi kynnys tarttua crémantiin. Niistä löytyy paljon hyviä tuotteita kilpailukykyiseen hintaan”, Hartwallin wine ambassador Asko Mäntymäki kertoo.

Hyvän hinta-laatusuhteen lisäksi suomalaisia kiinnostaa crémant-kuohuviineissä niiden hapokas makumaailma.

”Suomalaiset tykkäävät raikkaista ja hapokkaista viineistä, jotka tehdään viileämmässä ilmastossa, kuten Ranskassa ja Saksassa. Samppanjan ohella juuri crémantit ovat niitä kuohuviinejä, joissa happoja on reilummin.”

Elegantti crémant syntyy samppanjamenetelmällä

Samppanja onkin kelpo verrokki crémantille, sillä molemmat kuohujuomat valmistetaan perinteisellä pullokäymismenetelmällä eli samppanjamenetelmällä.

Viini käy ensin terästankissa, jonka jälkeen se pullotetaan, joukkoon lisätään samppanjahiivaa, ja lopuksi pullo suljetaan metallikorkilla. Tämän jälkeen pullot pannaan kellariin kypsymään vähintään yhdeksäksi kuukaudeksi. Kypsymisen aikana pulloja käännellään, ja kun kypsymisaika on täynnä, pullo nostetaan jyrkempään kulmaan, jolloin hiivasakka valuu pullonkaulaan. Sitten kaula jäädytetään, ja kun korkki avataan, paine työntää sakan ulos.

Viinin joukkoon lisätään tilkka rypälemehua, jonka avulla saadaan crémantiin haluttu makeusaste. Yleensä crémanteissa on sokeria noin 10 grammaa per litra.

”Crémantissa käytettävissä rypäleissä on yleensä pohjoisemman ilmaston ansiosta enemmän happoa kuin espanjalaisissa ja italialaisissa rypäleissä. Sokeri ei maistu crémantissa niin vahvasti”, Mäntymäki kertoo.

Hän luonnehtii crémantia tyyliltään elegantiksi, raikkaaksi ja suoraviivaiseksi.

”Olen sanonut leikkisästi, että crémant on köyhän miehen samppanja.”

Crémant sopii erinomaisesti kemuihin

Samppanjan tavoin crémant sopii miltei joka tilanteeseen. Mäntymäki suosittelee crémantia esimerkiksi aperitiiviksi, seurustelujuomaksi ja sellaisenaan nautittavaksi.

Crémantit ovat myös erinomaisia ruokajuomia. Parhaita makupareja niille ovat erilaiset kala- ja äyriäisruoat, kuten vaikkapa raikas, kalaisa salaatti tai saaristolaishenkinen katkarapuleipä.

”Skagenissa on usein majoneesia, jonka rasvaisuus kaipaa happoa parikseen. Siksi raikkaan hapokas crémant sopii katkarapuleivän seuraksi todella hyvin”, Mäntymäki kertoo.

Toisin sanoen crémant on oiva viini suomalaisiin juhliin, ja sitä voi nautiskella niin tervetuliaismaljana kuin ruokajuomanakin.

”Crémant on loistava vaihtoehto perinteisille kuohuviineille. Samppanjaan verrattuna hinta on järkevä ja kilpailukykyinen sekä makumaailma raikas. Crémant on myös mielenkiintoinen vaihtoehto tutuille proseccoille ja cavoille.”

Hartwallin wine ambassador Asko Mäntymäen crémant-suositukset

Arthur Metz Cremant d’Alsace Riesling

”Tämä suomalaiseen makuun tehty raikas crémant on valmistettu trendikkäästä Riesling-rypäleestä, joka on monelle tuttu muttei kenties kuohuversiona. Rieslingin ystävä löytää tästä tuttuja sävyjä arvokkaammalla makuprofiililla.”

Arthur Metz Crémant d’Alsace 1904

”Tämä klassinen ja perinteinen crémant on kuiva, hapokas, aavistuksen hedelmäinen ja kohtuullisen mineraalinen. Se on äärettömän hyvä esimerkki siitä, miltä Alsacen laatucrémantit maistuvat.”

Alexis Lichine Crémant de Bordeaux Brut Rosé

”Tässä crémantissa hinta ja laatu ovat viimeisen päälle mintissä. Bordeaux’ssa ei kovin paljon crémanteja tehdä, ja tähän on otettu mukaan vielä alueen ykkösrypäle Merlot, joka antaa viiniin voimakasta sävyä. Monipuolinen ruokaviini menee jopa kanan ja muiden vaaleiden lihojen kanssa.”