”Suomalaiset tykkäävät, että viinissä on paljon makua. Saksan valkoviinit vastaavat tähän tarpeeseen”, Hartwallin wine ambassadorina työskentevä Sari Ayre kertoo.

Etenkin saksalaiset rieslingit ovat hyvin hedelmäisiä ja hapokkaita.

”Saksasta löytyy viinejä joka tilanteeseen, kuten illanviettoihin ja ruoan pariksi.”

Saksan ilmasto on viinimaaksi viileänpuoleinen, ja juuri viileys tuo viineihin tunnistettavaa hapokkuutta ja runsautta.

”Saksan mikroilmasto on hyvä. Rypäleet kypsyvät, mutta säilyttävät hapokkuutensa”, Ayre kertoo.

Saksaan mahtuu kaikkiaan 13 laatuviinialuetta, joista suurin osa sijaitsee Lounais-Saksassa. Saksan viinialueista maineikkaimpia ovat Mosel, Rheingau, Pfaltz, Rheinhessen, Nahe, Baden ja Ahr.

”Mosel tunnetaan etenkin makeista rieslingeistään, jotka ovat todellisia klassikoita.”

Suomalaistenkin rakastama Riesling on Saksan ykkösrypälelajike. Sen viljelyala kattoi maasta kaikkiaan 24 000 hehtaaria vuonna 2022. Saksa tuottaa kaikesta maailman rieslingistä noin 40 prosenttia, joten maa on kansainvälisessäkin vertailussa iso viinintekijä.

”Saksalaisesta rieslingistä tehdään kuivia valkoviinejä ja kuohuviinejä, mutta myös makeampia kuohuviinejä”, Ayre kertoo.

Viime aikoina suosiotaan ovat kasvattaneet myös kabinett-rieslingit, joissa on luonnostaan vähemmän alkoholia kuin tavallisissa rieslingeissä. Kabinett-rieslingejä saattaa löytää jopa nykyään ruokakaupoista, koska niiden alkoholipitoisuus ei aina ylitä edes kahdeksaa prosenttia.

”Kabineteissa on luonnostaan vähemmän alkoholia. Maultaan ne ovat hedelmäisiä ja kevyitä, sokerin puolesta kuivia ja puolikuivia.”

Kabinett kertoo viinin laatuluokituksesta, joka Saksassa määritellään sen perusteella, kuinka kypsiä rypäleet ovat, kun viininvalmistus alkaa. Kuivat Kabinett-luokan viinit on tehty vähemmän kypsyneistä rypäleistä kuin Spätlese-luokan viinit, vaikka Spätlese-luokastakin löytyy kuivahkoja viinejä.

”Saksan viinilaki on muuttumassa vuonna 2026, ja jatkossa viljelyalue määrittää laatuluokitusta enemmän. Mitä parempi kasvupaikka, sitä laadukkaampi viini.”

Saksassa valmistetaan laadukkaita kuohuviinejä, kuten sektejä, perinteisellä menetelmällä. Nykyään Saksassa tehdään entistä enemmän myös crémanteja, jotka aiemmin ovat olleet tunnetumpia Ranskan puolella.

”Crémantit ovat olleet suosittuja myös Suomessa, sillä niiden hinta-laatusuhde on hyvä. Saksasta löytyy myös samppanjan tyylisiä kuohuja, kuten Dr. Pauly-Bergweiler Riesling Extra Trocken Mosel, joka on elegantti kaveri esimerkiksi blineille.”

Eikä sovi unohtaa Henkell Trocken -kuohuviinejä, sillä nämä kuohut ovat Suomessa miltei ikonisen tunnettuja.

”Henkell on klassikkojuhlamaljajuoma!”

Saksan tunnetuin punaviinirypäle on Spätburgunder, joka muualla tunnetaan nimellä Pinot Noir. Sitä on viljelty jo 800-luvulla Badenissa.

Saksa on maailman kolmanneksi suurin pinot noirin tuottaja heti Ranskan ja Yhdysvaltain jälkeen. Sari Ayren mukaan saksalaiset spätburgunderit ovat ranskalaisiin verrattuna runsaampia ja usein myös savuisia. Savuisuus tulee tammitynnyreistä, joissa viini kypsytetään.

”Pinot noir -aalto on peesannut myös saksalaisia punaviinejä. Keveys ja raikkaus trendaavat nyt viineissä ylipäätään. Spätburgunder on punaisista lajikkeista kevyemmästä päästä eikä tanniineja ole kovin paljoa.”

Spätburgunderin parhaita makupareja ovat erilaiset kasvisruoat.

”Esimerkiksi punajuuri ja sienet sopivat hyvin spätburgunderin kanssa. Kannattaa kokeilla myös erilaisia pororuokia”, Ayre vinkkaa.

Saksalaisilla viineillä on maine mainioina ruokaviineinä.

”Sommelierit välillä vitsailevat, että jos et keksi viiniparia, valitse riesling. Se on todella monikäyttöinen viini, joka käy kuivana erilaisten pohjoismaisten makujen kanssa, kun taas makeammat versiot sopivat paremmin aasialaisille ja eteläamerikkalaisille ruoille.”

Tunnelmalliselle syysillalle Ayre vinkkaa mahtavan makuparin: kurpitsarisoton ja Dr. Pauly-Bergweiler Premium Rieslingin.

”Viinissä on yhdeksän grammaa jäännössokeria, joten se pärjää loistavasti kurpitsan luontaiselle makeudelle. Toisaalta parmesaani antaa risotolle täyteläisyyttä, jota rieslingit hapot raikastavat.”

”Riesling ja Spätburgunder ovat ne rypäleet, joita kaikki nyt haluavat”, Sari Ayre vinkkaa.

Mutta muitakin lajikkeita kannattaa kokeilla. Esimerkiksi Grauburgunder-rypäleestä, joka muualla tunnetaan nimellä Pinot Gris, saadaan valmistettua täyteläisiä kuivia valkoviinejä, joista löytyy usein keltaisen hedelmän aromeita. Viinien hapokkuus on hieman rieslingejä lempeämpi.

Toinen kokeilun arvoinen rypäle on Ayren mukaan Silvaner, erityisesti Frankenin alueelta.

”Se on maanläheisempi, luonteikas ja vivahteikas rypälelajike.”

Viinimatkailijan ykköskohde on lounaisessa Saksassa sijaitseva Mosel-joen laakso.

”Viinialueet sijaitsevat jyrkillä rinteillä Mosel-joen rannoilla, ja viinitarhamaisema on henkeäsalpaavan romanttinen. Uskon, että viinit myös maistuvat paikan päällä vieläkin paremmalta”, Ayre kuvailee.

Suomesta kannattaa matkata Moseliin joko myöhään syksyllä sadonkorjuun jälkeen, kun ruska on alkanut, tai vaihtoehtoisesti keväällä, jolloin parsasesonki on parhaimmillaan.

”Parsan paras kaveri on saksalainen riesling.”

Saksa on klassinen viinimaa, mutta toisinaan perinteisetkin tekijät lähtevät mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin. Nousussa oleva Pink Riesling yhdistää kaksi isoa trendiä: roseeviinit ja rieslingit. Tällainen on esimerkiksi Dr. Pauly-Bergweiler Blitz Pink Riesling.

”Sen vastaanotto on ollut erittäin hyvä, taikasana taitaa olla riesling. Roseetrendi tuli Suomeen varsin myöhään, myyntiluvuissa se on näkynyt kunnolla vasta 2020-luvulla. Esimerkiksi Ranskassa juodaan enemmän roseeta kuin valkoviiniä.”

Pink Riesling tosin ei teknisesti ole roseeviini, sillä se on valmistettu Riesling-rypäleestä, jonka joukkoon on lisätty myös Pinot Noiria ja vettä, mutta Saksan viinilaki ei tunne valkoisista rypäleistä valmistettua roseeviiniä. Pink Riesling on siis ennakkoluulottoman edelläkävijän valinta, oli kyseessä sitten viinintekijä tai viiniharrastaja.

Eräs Saksan vanhimmista rieslingtuottajista on Schloss Johannisberger, joka on valmistanut viiniä jo yli 300 vuoden ajan.

”Tila on kehittänyt Saksan viinikulttuuria, ja laatuluokituksetkin ovat perustuneet siihen, mitä Schloss Johannisbergerissä on tehty”, Sari Ayre kertoo.

Paraatiesimerkkejä tilan valkoviineistä ovat Schloss Johannisberger Riesling Bronzelack Trocken sekä Schloss Johannisberger Gelblack Riesling Trocken.

”Tilan viinit ovat suuria ja ikonisia. Ne ovat todella täyteläisiä ja moniulotteisia, intensiivisen hedelmäisiä ruokaviinejä esimerkiksi joulupöytään tai lahjapulloiksi.”

Tutustu kaikkiin saksalaisiin viineihimme!