Moi, mitä etsit?

search
Trendit ja vinkit:

Poikkeusaika mullisti suomalaisten kauppareissut

Hartwall tutki koronapandemian vaikutusta suomalaisten kulutustottumuksiin ja ostoksien tekemiseen. Tutkimuksessa* selvisi, että reilu kolmannes suomalaisista aikoo harvemmin ruokakauppaan myös poikkeusajan jälkeen. Osa kaipaa jo ostoksille tekemään löytöjä.

Miltei puolet (47 %) tutkimukseen vastanneista kertoi käyneensä epidemian aikana kaupassa normaalioloja harvemmin ja ostaneensa siksi isompia määriä kerralla. Samalla 36 % paljasti tekevänsä ruokaostokset aikaisempaa suunnitelmallisemmin, ja vähentäneensä heräteostosten määrää.

Vaikka elämä normalisoituu, uskovat suomalaiset käyvänsä kaupassa jatkossakin harvemmin kuin ennen korona-aikaa. Kaikkiaan 36 % suomalaisista uumoilee käyvänsä kaupassa myös jatkossa vähemmän ja suunnitelmallisemmin.

”Vaikka moni aikoo ostaa suunnitelmallisemmin jatkossa, osa kaipaa jo ostoksille. Kaikkiaan 18 prosenttia suomalaisista kertoo jatkossa viettävänsä kauemmin aikaa kaupassa esimerkiksi tuoteuutuuksiin tutustuen ja valikoimia vertaillen. Lisäksi 30 prosenttia uumoilee piipahtavansa kaupassa jatkossa tiuhemmin kuin korona-aikana”, Hartwallin Insight Specialist Elisa Tiilimäki summaa.

Ruokaa verkosta

Ruuan verkkokauppa on odotetusti kasvanut koronaepidemian aikana, mutta luvut ovat koko maan mittakaavassa vielä varsin maltillisia: 6 % suomalaisista kertoo käyttävänsä ruuan verkkokauppaa aiempaa enemmän tai aloittaneensa verkkokaupan käytön.

”Verkkokauppa on tullut monelle osaksi arkea, ja sen ennustetaan kasvavan entisestään. Korona-aikana otettu reipas digiloikka on luonut hyvän pohjan ruuan verkkokaupan kehitykselle: moni toimija keskittyi poikkeusaikana kasvattaman volyymia, seuraavaksi verkkokaupassa keskitytään elämyksellisyyteen ja käytettävyyteen”, Tiilimäki arvioi.

Lue lisää tutkimuksen tuloksista: Koronaepidemia muutti suomalaisten kulutustottumuksia

*Tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin 19.-27.5.2020 internetissä IROResearch Oy:n valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000 ja otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + 3,2 %-yksikköä.