Moi, mitä etsit?

search
Trendit ja vinkit:

Miltä näyttää matkailu- ja ravintola-alan tulevaisuus?

Matkailu- ja ravintola-alalla menee nyt lujaa. Suomeen virtaa yhä enemmän matkailijoita ulkomailta ja ravintolaruokailun suosio on kasvussa. Selvitimme minkälaiset ovat alan kasvunäkymät.

Matkailu on kasvanut yhdeksi maailman suurimmista ja nopeimmin kasvavista toimialoista. YK:n matkailujärjestö UNWTO on ennustanut kansainvälisen matkailun kasvavan 600 miljoonalla yöpymisellä 1,8 miljardiin vuoteen 2030 mennessä.

Suomessa matkailu- ja ravintola-alan tulevaisuudennäkymät ovat hyvät. Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä on yli tuplaantunut vuodesta 2000 ja kasvun odotetaan jatkuvan.

Viime vuonna majoituspalveluiden kysyntä nousi ennätyslukemiin, kun majoitusliikkeissä kirjattiin lähes 22 miljoonaa yöpymisvuorokautta. Se on 7,7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Majoituspalveluiden ulkomainen kysyntä kasvoi viime vuonna 6,7 miljoonaan yöpymiseen, eli jopa 16,8 prosenttia edellisvuodesta. Tilastossa on pieni vääristymä, sillä yksityisten henkilöiden järjestämä kotimajoitus puuttuu tilastoista kokonaan.

Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä on yli tuplaantunut vuodesta 2000 ja kasvun odotetaan jatkuvan.

Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomen kehitys matkailumaana on heikkoa. Ruotsi, Tanska ja Norja päihittävät ulkomaalaisten matkailijoiden suosiossa Suomen moninkertaisesti.

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi pitää Suomen maantieteellistä sijaintia syynä heikolle sijoitukselle pohjoismaisissa matkailutilastoissa.

“Suomeen on pitkä matka. Muihin Pohjoismaihin pääsee Keski-Euroopasta autolla ilman lauttayhteyttä. Automatkailun suosio selittää muun muassa Tanskan erinomaista menestystä matkailussa”, sanoo Lappi.

Suomessa on potentiaalia

Suurimmat matkustajavirrat tulevat Suomeen yhä Venäjältä, vaikka heikentynyt ruplan arvo ja Ukrainan kriisi ovat osittain vähentäneet matkailijamääriä. Seuraavaksi eniten matkustajia tulee Ruotsista ja Saksasta. Suurinta markkinakasvu on Aasian, erityisesti Kiinan, matkustajamäärissä. Myös Britanniasta matkustaa yhä enemmän turisteja Suomeen.

Eniten matkustajia vetävät pääkaupunkiseutu ja Lappi, vaikka muuallakin olisi potentiaalia.

“Kesäaikaan Järvi-Suomella ja rannikkoseudulla on erinomaiset mahdollisuudet saada lisää ulkomaalaisia matkailijoita. Kysymys on vain siitä, miten pienillä määrärahoilla ja resursseilla saavutetaan riittävä tunnettuus ulkomailla. Se vaatii paljon työtä. Lappi on onnistunut siinä hyvin ja kansainvälinen läpimurto on tehty”, Lappi sanoo.

Kotimaanmatkailu yhä vähäistä

Kotimaisten matkailijoiden määrä ei ole kasvanut Suomessa samassa suhteessa kuin ulkomaalaisten.

“Kotimaan matkailun kasvu on tosi nuukaa verrattuna ulkomaanmatkailun suosioon. Vuosina 2007–2017 suomalaisten tekemät matkat ulkomaille kasvoivat 60 prosenttia, kun kotimaanmatkailu kasvoi vain 6–8 prosenttia. Ulkomaanmatkailun suosioon vaikuttaa Suomen tavallisesti viileät kesäsäät ja hintatason kalleus verrattuna suomalaisten suosikkimatkakohteisiin”, sanoo Lappi.

Tämän kesän lämpimät säät suosivat kotimaan matkailuyrittäjiä. Nähtäväksi kuitenkin jää, kuinka paljon suotuisat lomasäät vaikuttivat kotimaisten matkailijoiden määrään.

“Ulkomaanmatkojen varaukset oli jo tehty siinä vaiheessa, kun tiedettiin, että kesästä tulee hyvä. Odotukset ensi kesälle kotimaanmatkailussa ovat korkealla”, Lappi muistuttaa.

Ravintolaruokailun suosio kasvussa

Osana matkailualaa myös ravintolapalvelujen kysyntä on kasvussa. Kehitys on ollut pitkään nähtävissä Etelä- ja Keski-Euroopassa sekä muissa Pohjoismaissa. Suomi tulee jäljessä tässäkin suhteessa.

“Kun Kööpenhaminassa, Tukholmassa ja Oslossa hyvät ruokaravintolat ovat täynnä kaikkina viikonpäivinä, Helsingissä niin on pääosin vain perjantaina ja lauantaina”, Lappi sanoo.

Suunta on kuitenkin ravintolapalveluiden näkökulmasta hyvä. Suomi kaupungistuu ja ihmiset syövät yhä enemmän ulkona.

“Nuoret muuttavat kaupunkeihin ja matkustelevat paljon. He ovat omaksuneet eurooppalaisen tavan käydä ravintoloissa ja syövät selvästi enemmän ulkona kuin vanhemmat ikäpolvet. Ravintolaruokailu on kasvanut Suomessa tasaisesti 2000-luvulla ja sen näkymät ovat hyvät”, Lappi sanoo.

Ravintolabisneksessä menestyjiä ovat pääkaupunkiseutu ja isot kasvukeskukset sekä sesonkiluonteisesti matkailupaikkakunnat. Muuttotappiopaikkakunnilla matkailu- ja ravintola-ala on vaikeuksissa kuten moni muukin ala.

Ravintola-anniskelu saatava nousuun

Ulkona syömisen suosion kasvu ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Edes suuremmilla paikkakunnilla ravintoloiden kannattavuus ei kasva samassa suhteessa ravintolaruokailun suosion kanssa. Syynä ovat suuret raaka-aine- ja henkilöstökulut, korkea verotus ja ravintola-anniskelun vähäinen määrä.

“Kannattavuuden näkökulmasta ravintola-anniskelun määrä pitäisi saada kasvuun”, Lappi sanoo.

Ravintola-anniskelun arvonlisäveron pudottaminen 24:stä 14 prosenttiin toisi Lapin mukaan kaivatun piristysruiskeen koko alalle.

Vuodesta 1997 ravintola-anniskelun määrä on puolittunut – nyt vain 10 prosenttia kaikesta Suomessa käytetystä alkoholista myydään ravintoloissa. Edes uusi alkoholilaki ei tuonut piristystä ravintola-anniskelun kysyntään.

Ravintola-annosten korkeat hinnat ja matkustajatuonti ulkomailta pitävät ravintola-anniskelun vähäisenä. Baltiasta tuodaan lähes kaksinkertainen määrä alkoholia Suomen ravintoloiden myyntiin nähden.

Ravintolatoiminnassa suurimpia kuluja ovat raaka-aine- ja henkilöstökulut sekä verot. Ravintola-anniskelun arvonlisäveron pudottaminen 24:stä 14 prosenttiin toisi Lapin mukaan kahdeksan prosentin alennuksen ravintola-anniskelun hintoihin, lisäisi myyntiä ja toisi sitä kautta kaivatun piristysruiskeen koko alalle.

5 vinkkiä ravintolayrittäjälle matkailijoiden tavoittamiseen

  1. Kartoita kohderyhmä. Pohdi, minkälaisia matkailijoita haluat tavoitella ja mitä tarpeita ja toiveita heillä on. Kehitä tuotteita ja tuotekonsepteja suoraan matkailijoille.
  2. Panosta valikoimaan. Toiset matkailijat arvostavat kansainvälisesti tunnettuja merkkejä ja laatua, kun taas toiset etsivät paikallisia erikoisuuksia. Huolehdi, että juomavalikoimasta löytyy molempia. Suomalaisia ylpeydenaiheita ovat esimerkiksi Original Long Drink ja Mattssonin pienpanimon oluet.
  3. Vältä kielimuurit. Yhteinen kieli helpottaa kommunikointia. Huolehdi, että ravintolasta löytyy ruoka- ja juomalistat yleisimmillä kielillä, jotka palvelevat suurinta osaa matkailijoista.
  4. Vahvista verkostoja. Verkostoidu alueen matkailuyrittäjien kanssa esimerkiksi Mara ry:n kautta ja suositelkaa toinen toisianne matkailijoille.
  5. Ole löydettävissä. Varmista, että yrityksesi löytyy matkailijoiden eniten käyttämistä sosiaalisen median palveluista, kuten Tripadvisorista, Facebookista ja Suomessa hieman tuntemattomammista Foursquaresta ja TimeOutista. Huolehdi, että ravintolan tiedot ovat ajan tasalla.

Tilaa juomat Juomamaailmasta

Oletko yritysasiakas? Siinä tapauksessa voit liittyä virkistäjien joukkoon ja tilata tuotteitamme kätevästi Juomamaailmasta jälleenmyyntitarkoituksiin!