Hartwallin uusissa craft-panimoissa oluen valmistusta voi seurata paikan päällä
Kuin paratiisi, jossa lymyää ovela käärme.
Helsinki Bryggerin panimopäällikkö Roope Lehtoranta hieroo partaansa ja myhäilee. Hän on ilmeisen tyytyväinen keksimäänsä raamatulliseen vertauskuvaan, joka koskee hänen uusinta luomustaan, Paradise Wheat -vehnäolutta.
Olut on levännyt tankkihuoneessa kolmisen viikkoa ja on vihdoin valmista tarjoiltavaksi. Lehtoranta laskee juomaa lasiinsa näytehanasta ja tarkastelee sen kauniin utuista väriä. Sitten hän nostaa lasin nenänsä alle ja haistaa.
”Kukkaisuutta ja hedelmää, ehkä eniten papaijaa…”
Lasi huulille ja pieni kulaus. Lehtorannan silmät painuvat kiinni.
”Maku on trooppinen hedelmäsalaatti ja koostumus pehmeä kuin banaani. Sitten päälle rävähtää katkera aromi, joka pistää kuin paratiisin käärme!”
Kaukana ovat ne ajat, jolloin olut oli suomalaisille yhtä kuin keskikalja.
Bryggerin paratiisiolut on muutoksesta hyvä esimerkki. Nyt oluita harrastetaan ja maistellaan kuin viinejä. Tuotteiden alkuperä, tarina ja omaperäisyys kiinnostavat. Kulutus on siirtynyt määrästä laatuun, ja olueen satsataan.
Ei ole liioiteltua sanoa, että suomalainen olutkulttuuri on ottanut kuluneen vuosikymmenen aikana hurjan harppauksen. Samalla pienet panimot ja niiden valmistamat erikoisoluet ovat nousseet ennennäkemättömään suosioon.
Vahvuutena vapaus ja luovuus
Olutkulttuurin muutos on Hartwallilla merkinnyt satsaamista craft-oluisiin ja paikallisuuteen.
Hartwallin Lahden erikoisolutpanimo Mattsson aloitti toimintansa vuonna 2017, ja samana vuonna paluun teki legendaarinen Lahden Erikois -olut.
Syksyllä 2020 Hartwall toi takaisin oululaisen herkun, Toppilan oluen. Bryggeri Helsinki liittyi alkuvuodesta 2021 osaksi Hartwallia, ja joulukuussa Nokia Arenalla avautui täysin uusi craft-panimo.
”Haluamme olla mukana tukemassa panimoalan hyvää kehitystä ja viemässä eteenpäin koko Suomen olutkulttuuria. Kaikki alan toimijat hyötyvät siitä, että olutkulttuuri kukoistaa ja erilaiset oluttyylit kiinnostavat”, sanoo Hartwallin kehityspäällikkö Juhani Mertsalmi.
”Ja tietenkin olemme aivan liekeissä siitä, että voimme tarjota entistäkin laajemman valikoiman erilaisia ja laadukkaita oluita.”
Yhteistyö on ollut hedelmällistä molempiin suuntiin.
Uusien panimoiden olutmestareiden luovuus, ennakkoluulottomuus ja ammattitaito ovat olleet Hartwallille arvokas voimavara, joka auttaa etenkin uuden kehittämisessä. Samaan aikaan Hartwallin resurssit, toimintatavat ja laatustandardit ovat olleet pienemmille toimijoille suuri tuki ja turva.
”Hartwall on helpottanut pirusti duuniani, sillä minun ei tarvitse enää stressata yksin koko tuotantoketjusta. Minä ehdin keskittyä olennaiseen eli oluen valmistukseen ja reseptien luomiseen”, Bryggerin panimopäällikkö Roope Lehtoranta sanoo.
”Nyt uskallan kokeilla uutta rohkeammin”
Tampereen Nokia Arenalla sijaitsevan craft-panimon panimopäällikkö Max Crawford on samaa mieltä kollegansa kanssa. Hänestä ison yrityksen tuki antaa ennen kaikkea vapautta.
”Aiemmin resurssit olivat niin tiukat, ettei huteja saanut tulla. Nyt voin olla luovempi, koska minulla on varaa myös epäonnistua. Sen ansiosta uskallan kokeilla uusia juttuja rohkeammin.”
Hartwall satsaa myös panimopäälliköidensä tiiviiseen yhteistyöhön. Olutosaajat vastaavat toimipisteidensä toiminnasta yksin, joten yhteiset projektit tuovat hommaan paljon kaivattua yhteisöllisyyttä.
Crawford ja Lehtoranta ovat viettäneet alusta asti paljon aikaa yhdessä ja jakaneet ammattitaitoa toisilleen. Crawford on päässyt jopa testailemaan Tampereen panimoa varten kehittämiään reseptejä Bryggerin laitteilla.
”On ollut virkistävää pallotella ideoita ja ammentaa oppia kokeneemmalta kaverilta”, Lehtoranta sanoo ja purskahtaa nauruun.
”Niin ja tietysti tavata vihdoin tyyppi, joka jaksaa puhua oluesta yhtä paljon kuin minä.”
Panimopäälliköt ja -mestarit suunnittelevat reseptit, tilaavat ainesosat ja hoitavat valmistuksen alusta loppuun asti käsityönä.
Käsityöläisen keittopäivä
Mikä sitten erottaa craft-oluen muista?
”Käsityöläisyys”, vastaa Hartwallin uusin panimomestari Juha Kylä-Kaila.
Kylä-Kaila tietää, mistä puhuu. Hän on ollut uransa aikana töissä sekä pienissä että suurissa panimoissa. Kylä-Kailan mukaan esimerkiksi Bryggerin keittokattilassa valmistuu kerralla 1 000 litraa olutta. Se on murto-osa Hartwallin isompien panimoiden keittokoosta: niissä olutta syntyy jopa 75 000 litraa keittokerralla.
”Valmistusmäärä vaikuttaa oikeastaan kaikkeen. Kun olutta syntyy kerralla pienempi määrä, on enemmän varaa kokeilla uusia ja erilaisia juttuja. Se antaa tilaa luovuudelle.”
Craft-panimoissa oluenteosta vastaavat vain ja ainoastaan panimopäälliköt ja -mestarit. He suunnittelevat reseptit, tilaavat ainesosat ja hoitavat valmistuksen alusta loppuun asti käsityönä.
Esimerkiksi Helsinki Bryggerin Paradise Wheat sai alkunsa siitä, kun Lehtoranta halusi tehdä modernin vehnäoluen, jossa yhdistyisivät runsas hedelmäisyys ja särmikäs katkero. Hän suunnitteli reseptin, jonka pääosaan nousivat saksalainen vehnäoluthiiva ja australialaiset humalat.
”Oluiden erot tulevat siitä, mitä maltaita, humalia ja hiivoja käytetään missäkin vaiheessa ja miten. Ja sitten voi tietysti hifistellä erilaisilla mausteilla.”
"Se on hieno hetki, kun tajuaa onnistuneensa!"
