7 asiaa oluesta, joita et ole kehdannut kysyä
1. Mitä eroa on pohja- ja pintahiivaoluella? Miksi se hiiva on eri oluissa eri paikassa?
Aivan sananmukaisesti pohjahiivaoluessa hiiva painuu käymisprosessin aikana pohjalle. Vastaavasti pintahiivaoluessa hiiva nousee pintaan. Ai miksi? Se riippuu hiivalajikkeesta! Hartwallillakin on käytössä tusinan verran erilaisia hiivalajikkeita. Lageroluet ovat tunnetusti pohjahiivaoluita, kun taas Ale-olut on yleisnimitys pintahiivaoluille.
2. IPA, APA, NEIPA – mitä nämä lyhenteet tarkoittavat?
IPA tulee sanoista India Pale Ale. Siinä on vahva humalan maku. Se syntyi 1700-luvulla, kun britit lähettivät olutta Intiaan omille sotajoukoilleen. Oluen piti kestää pitkä laivamatka pilaantumatta, joten säilyvyyden parantamiseksi juomasta tehtiin alkoholipitoisuudeltaan vahvaa ja siihen käytettiin runsaasti humalaa, joka osaltaan parantaa säilyvyyttä. Pääset tutuksi IPA-oluen kanssa maistamalla Lahden Erikois IPAa tai matala-alkoholista Lahden Erikois IPAa 0,5 %.
APA on lyhenne sanoista American Pale Ale. Se syntyi puolestaan 1980-luvulla, ja mukailee IPAa. APA on pintahiivaolut, jossa käytetään paljon humalaa, joten sen maussa tuntuu kirpeä raikkaus. Kokeile vaikkapa Polar Monkeys Coordinator APAa.
NEIPA eli New England India Pale Ale on IPA-oluen muunnos, jossa humalan katkeruutta korvaa sitruksinen kirpeys ja hedelmäisyys. NEIPAt ovat sameita oluita. Oluttyyppi on kotoisin Yhdysvalloista New Englandin alueelta. Aloita maistelukokeilu Lahden Erikois New England IPAsta, jonka mausta voit löytää appelsiinin, mangon ja ananaksen mehevyyttä.
3. Mitä vaahtokammalla tehdään? Oluen tukka kuosiin?
Oluen vaahdon tarkoituksena on säilyttää oluen aromit. Siksi baarissa lasketaan olutta ensin siten, ettei pintaan nouse vaahtoa. Oluen laskemisen lopussa lasi nostetaan pystyasentoon, jolloin pintaan tulee pehmeä vaahtokukka. Kun kukan vielä tasoittaa vaahtokammalla, märkä vaahtokampa luo vaahdon pintaan ohuen vesikalvon, jolloin vaahto kestää hieman kauemmin. Samalla vaahdon pintaan nousseet humalan katkerimmat aromit poistuvat.
4. Lisää lyhenteitä: mitä tarkoittaa EBU ja IBU?
EBU ja IBU tarkoittavat oluen katkeruusasteita. EBU tulee sanoista European Bitterness Unit ja IBU International Bitterness Unit. Näillä mitta-asteikoilla ei ole juurikaan eroa. Mitä isompi luku, sen katkerampi olut. Sata on näissä piireissä paljon ja kymmenen vähän.
5. Entäs kantavierre – mitä numero kertoo?
Karkeasti ottaen iso kantavierrearvo viittaa korkeaan alkoholipitoisuuteen. Viisi ja puoliprosenttisessa Mattsson Oat Pale Alessa kantavierrearvo on 13 ja tujakammassa Imperial Pilsissä (7 %) arvo on 16.
Jos haluat ottaa kantavierteen haltuun tarkemmin, aiheesta piisaa briljeerattavaa. Mäskääminen on sitä, kun olutmaltaista irrotetaan tärkkelys. Sitten seos siivilöidään, ja syntyy vierre. Vierre on oluen vaihe ennen käymistä. Vierteessä on käymiskelpoisia sokereita. Kantavierre viittaa niiden prosenttiosuuteen vierteestä. Ihan simppeliä, eikö?
6. Mitä humala tekee oluessa?
Humalan emikukintojen hedelmöittymättömät tähkäsuomut sisältävät lupuliinia, joka antaa oluelle tyypillisen karvaan maun. Humala parantaa myös oluen säilyvyyttä ja kirkastaa sitä. Eri humalalajikkeet sisältävät erilaisia makuvivahteita, joten niitä sekoitetaan erilaisten makujen aikaan saamiseksi.
7. Mitä tarkoittaa EBC-yksikkö – Ei Bahembaa Caljaa?
EBC tulee sanoista European Brewery Convention. Se kuvaa oluen maltaan tummuusastetta. Mitä isompi numero, sitä tummempi ja täyteläisempi olut. Mattssonin Imperial Porter on melkein sysimusta, ja sen EBC-luku on roimat 150. Mattssonin vaalean Imperial Pilsin vastaava luku on maltilliset 11.