Terveys ja hyvinvointi syntyvät pienistä teoista
Koko väestöä edustavissa tutkimuksissa jo usean vuoden ajan lähes puolet suomalaisista aikuisista on ilmoittanut olevansa kiinnostuneita terveydestä ja hyvinvoinnista. Naisten kiinnostus aihetta kohtaan on vieläkin suurempi: jopa kaksi kolmesta täysi-ikäisestä naisesta on kiinnostunut hyvinvoinnista.
”Meillä Hartwallilla hyvinvointi-trendi näkyy voimakkaimmin tuotekehityksessä. Suomalaiset haluavat tuotteita, jotka maistuvat hyvältä, mutta samalla tekevät myös keholle hyvää. Hyvinvointi koostuu pienistä, yksilöllisistä valinnoista”, kertoo Hartwallin tutkimuspäällikkö Maija Ankkuri.
Ankkurin mukaan hyvinvointi tarkoittaa jokaiselle vähän eri asiaa, ja se koostuu useista osista terveellisistä makunautinnoista hyviin yöuniin. Jokainen voi löytää oman hyvinvoinnin reseptinsä kokeilemalla sopivaa cocktailia liikuntaa, ravintoa ja lepoa. Trendin tämän hetkinen kova ydin on rääkin sijaan kehopositiivisuus ja armollisuus itseä kohtaan.
Pippa Laukan vinkit kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia
Ensimmäinen askel kohti paremminvoivaa elämää on oppia oman kehon arvostusta ja halua kohdella omaa kehoa hyvin. Urheilulääkäri Pippa Laukka vinkkaa tekemään pieniä jatkuvia tekoja suurten hetken rutistusten sijaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi, sillä ankaruuden aika on ohitse.
Jokainen meistä haluaa voida hyvin. Toinen asia on, miten koemme voivamme vaikuttaa hyvinvointiimme.
”Jokaisen unelma on varmasti elää mahdollisimman terveenä ja toimintakykyisenä hyvä elämä. Siihen on kaikki mahdollisuudet hyvillä valinnoilla”, Laukka kuitenkin kannustaa.
1. Vähän mutta usein
Oikea ravitsemus toteutuu esimerkiksi monipuolisella ja ennen kaikkea säännöllisellä ruokailurytmillä. Keho uskaltaa laittaa aineenvaihduntaan vauhtia vasta, kun se tietää, että saa ravintoa säännöllisesti. Tuoreen Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan säännöllinen ateriarytmi lisää kehossa moneen positiiviseen prosessiin vaikuttavan ruskean rasvan osuutta.
”Pienet teot vaativat toistoa muuttuakseen tavaksi. Hyvä teko on syödä lounas joka päivä tai valmistaa ja ottaa terveelliset eväät mukaan”, Laukka selventää.
2. Kaikki liikunta tekee hyvää
Vaikka liikunnasta ei tarvinnut puhua vielä sata vuotta sitten, sen merkitystä ei tänä päivänä voi vähätellä:
”Liikkumattomuudesta on tullut vakava terveysriski tupakoinnin, korkean verenpaineen ja kohonneiden sokeriarvojen rinnalle”, Laukka toteaa. Riskinä on myös, että vanhempien liikkumattomuus periytyy jälkikasvulle.
Laukka näkee urheilun arkipäiväistämisen väylänä säännölliseen liikkumiseen ja liikkeellä olemiseen. Esimerkiksi työmatkasta vaikka edes osan voi korvata pyöräilyllä tai kävelemisellä – jos esimerkiksi kävelet 10 minuuttia enemmän sekä töihin tullessasi että töistä lähtiessäsi, tulee hyötyliikuntaa lisättyä yli puolitoista tuntia viikossa.
3. Lepo puhdistaa aivot
Kokonaisvaltainen hyvinvointi on kuitenkin muutakin kuin ruokaa ja liikuntaa. Riittävä lepo palauttaa niin fyysisestä kuin henkisestä kuormituksesta. Digitalisaatio ja työn sirpaleisuus kuitenkin täyttävät päivämme informaatiolla, joka voi häiritä rauhoittumista.
Kun päivä on tiiviisti pakattu ja jatkuu myöhäiseen iltaan, meidän sisäinen kellomme ei enää toimi luonnollisesti. Keho ei käskemällä painu lepoon, koska vireystilan sääntely häiriintyy.
“Kun selaat kännykkää iltamyöhään tai kirjoitat työsähköposteja juuri ennen nukkumaan menoa, uni karkaa. Rauhoittamalla elämä teknisten vimpaimien siniseltä valolta hyvissä ajoin ennen uniaikaa palautuvat mieli ja ajatukset laukaltaan ja päästävät aivot unen tuomalle huoltotauolle.”
Laukka painottaa, että aivot pysyvät virkeinä, kun myös työtä tauotetaan lyhyillä aktiivisuushetkillä. Vaihtelevat tauot antavat tilaa ajattelulle, jota hermosolujen uusiutuminen ja aivojen osa-alueiden verkostoituminen keskenään vaativat.