Unohtuvatko hyvinvointia edistävät asiat arjessa? Näin löydät omat hyvän olon lähteesi ja teet niistä rutiinin

Novellen teettämän hyvinvointitutkimuksen mukaan suomalaiset saavat arjessaan eniten hyvinvointia ystävien ja perheen kanssa vietetystä ajasta (32 %), liikunnasta (31 %) sekä hyvästä ruoasta ja juomasta (29 %) *. Myös luonto ja ulkoilu, harrastukset, lepo ja uni sekä työnteko ovat yleisiä hyvinvoinnin lähteitä. Siitä huolimatta vain hieman yli puolet (54 %) suomalaisista kertoo, että hyvinvointia edistävien asioiden tekeminen unohtuu usein arjen keskellä ja noin joka toisen mielestä (51 %) energian löytäminen arjessa tuottaa hankaluuksia.

Halua itsellesi hyvää

Vaativa työelämä, ympäristön jatkuvat virikkeet ja elämä itsessään tekevät tasapainon ja hyvän olon vaalimisesta toisinaan haastavaa. Kiire ja stressi näkyvät kehossa esimerkiksi pinnallisena hengityksenä, lihasten jännitystiloina sekä uni- ja keskittymisvaikeuksina.

Mehiläisen työterveyspsykologi Thea Strandholm muistuttaa, että mitä stressaantuneempi on, sitä yksinkertaisemmat menetelmät pitäisi ottaa käyttöön. Nukkuminen, syöminen ja hengittäminen ovat hyvän olon peruselementtejä.

”Itselleen ei pidä kuitenkaan olla liian tiukka. Uni on tärkeää, mutta välillä on hyvä valvoa ja juhlia, jotta sosiaalinen elämä ei kärsi. Ja vaikka hyvälaatuinen ravinto on tärkeää, ei ole hyväksi mittailla liikaa sitä, että kaiken pitäisi olla terveellistä. Sen sijaan olisi tärkeää saada ajatus siitä, että haluan hyvää itselleni”, Strandholm kertoo.

Uskalla kokeilla uutta ja järjestä enemmän aikaa hyvinvoinnille

Sosiaaliset kohtaamiset ovat Novellen teettämän hyvinvointitutkimuksen mukaan suomalaisten suosituimpia hyvän olon lähteitä. Läheisyyden ja rakkauden lisäksi sosiaalisuus voi tarkoittaa myös ryhmään tai yhteisöön kuulumista. Strandholm rohkaiseekin kokeilemaan uusia asioita.

”Jos pikkuisen haastaa itseään vaikkapa osallistumalla tanssitunnille tai improvisaatioharjoituksiin, saattaa yllättyä positiivisesti. Kokeilemalla voi löytää uusia puolia itsestään. Esimerkiksi leikkisyys ja luovuus ovat korjaavia asioita, kun elämässä on stressiä tai hankalia hetkiä.”

Strandholm kehottaa pohtimaan myös sitä, mitä asioita pitää elämässä tärkeinä ja mihin aika käytännössä kuluu. Monella suuren osan ajasta vievät nimittäin asiat, jotka eivät lopulta edistä omaa hyvinvointia.

”Arjessa pitäisi olla nimenomaan omien arvojen mukaista sisältöä. Ei pidä odottaa, että tekee mieleisiään asioita vasta lomalla. Silloin lomastakin voi tulla suoritus.”

Jo pienet pysähdykset pitkin päivää lisäävät hyvinvointia. Tietoisen rauhoittumisen ja kehoyhteyden hakemisen voi aloittaa jo aamulla ennen sängystä nousemista venytellen ja hengitellen. Jos työpaikka mahdollistaa, kannattaa käydä kesken päivän vaikkapa kävelyllä tai taidenäyttelyssä, jotta kivaa ja palauttavaa toimintaa olisi muutenkin kuin vain työpäivän jälkeen.

Sosiaalisen median aiheuttamaa ylivireystilaa voi puolestaan rauhoittaa digidetoxilla: someaikaa rajoittamalla, puhelimen applikaatioita poistamalla tai applikaatioiden ilmoitusääniä poistamalla. On myös tervettä asettaa rajat sille, ettei ole aina ihmisten tavoitettavissa. Puheluihin ja kavereiden viesteihin ei ole aina pakko vastata heti.

Somen selaamisen sijaan voi tietoisesti kuulostella omaa kehoaan, että mitä oikeasti kaipaa tässä hetkessä.

”Kehotan mielenkiinnolla tutkimaan, mitä itsessä tapahtuu, kun digi ei ole koko ajan mukana. Tuleeko ahdistusta tai levottomuutta? Vai tuottaako mieli kenties luovaa ja kiinnostavaa sisältöä?” Strandholm sanoo.

*Tutkimus suomalaisten hyvinvoinnin lähteistä toteutettiin 2.–9.11.2022. Tutkimuksen toteutti Norstat. Tutkimukseen osallistui 1032 18- ja yli 18-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen otos on iän, sukupuolen ja alueen mukaan Suomen väestöä edustava. Tutkimus suomalaisten tekemistä uudenvuodenlupauksista toteutettiin 2.–9.11.2022 ja siihen osallistui 260 suomalaista. Tutkimuksen toteutti Norstat.

Inspiroidu Novellen vaikuttajien hyvinvointivinkeistä!

Novellen vaikuttajat Hilla Stenlund, Annika Ollila, Inari Fernandez ja Jasmin Muurinen kertovat, mistä heidän hyvä olonsa syntyy. Siinä missä toinen nauttii juoksulenkeistä, toinen kaipaa rauhoittavaa yin-joogaa. Yhtä lailla kaverin kanssa nautittu keskiviikkopulla tuo ihanan tauon arkeen. 

Hilla Stenlund:

”Hyvinvointi muodostuu jokaiselle erilaisista asioista. Joku haluaa nähdä paljon ystäviä voidakseen hyvin, toiselle oma rauhallinen aika on tärkeämpää. Minulle hyvää oloa arkeen tuo pysähtyminen ja kiireettömästi vietetty aika. Toisaalta sitä tasapainottaa energisoiva liikunta.

Energiatasot ja tarpeet vaihtelevat, joten on tärkeää, että kuuntelen mieltäni ja kehoani. Väsyneenä tai kuormittuneena tarvitsen hidastamista ja lepoa. Sen sijaan hyvien yöunien jälkeen ja palautuneena on ihana tehdä kunnon fyysinen treeni.”

Annika Ollila:

”Tärkeintä on tunnustella omaa sisintään ja tutkia, mitkä elementit tukevat juuri omaa hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla. Tapoja on niin monta kuin on ihmisiäkin, eivätkä yhdelle hyvää oloa tuovat elementit toimi automaattisesti toiselle.

Päivittäiset kävelyt, mieluisat harrastukset hikitreenistä sulkapallopeleihin, koiran kanssa harrastaminen, keramiikkapaja ja rauhoittavat yin-jooga tuovat minulle hyvää oloa. Myös työkaverit, vain omalle seuralleni varattu aika, riittävän pitkät yöunet, joutilaisuus sekä mahdollisimman kiireetön arkirytmi ovat minulle tärkeitä.”

Inari Fernandez:

”Eniten hyvää oloa minulle tuovat luonnossa liikkuminen ja ylipäätään aikataulujen vähentäminen elämässä. Uskon, että jo näillä kahdella kikalla voi tasapainottaa elämää todella paljon. Luonto laskee stressikäyriä, ja aikataulujen vähentäminen on omien rajojen vetämistä. Se taas saa aikaan tunteen oman elämän hallinnasta. Lomalla pidän kokonaan sometaukoa. Se on vapauttavaa ja auttaa keskittymään.”

Jasmin Muurinen:

”Tällä hetkellä rakastan maanantain juoksulenkkiä, koska se rytmittää viikkoani ihanasti. En haasta itseäni liikaa, vaan juoksen aidosti hyvän olon perässä. Jos juoksu ei kuljekaan, en juokse pitkään. Sama rentous on tuonut hyvää oloa arkeeni myös muilla elämän osa-alueilla.

Hyvinvointi on tärkeää, mutta sitä ei kannata ottaa liian vakavasti. Esimerkiksi aamukahvin nauttiminen olisi varmasti taloudellisesti järkevintä kotona, mutta kerran viikossa on ihanaa nauttia se poikaystäväni kanssa toimistolle kävellen. Ja on toki hienoa kävellä 10 000 askelta päivässä, mutta lopulta enemmän iloa antaa ystävän kanssa istuen nautittu keskiviikkopulla.

Elämä on tehty muokattavaksi juuri itselle sopivaksi. Vanhojen rutiinien rinnalle voi luoda uusia, enemmän omaa elämää rikastuttavia asioita. Ainahan voi kokeilla ja palata vanhaan. Itseäni kutkuttaisi olla luovempi ja kokeilla vaikkapa maalaamista taloyhtiön kerhotilassa.”