Moi, mitä etsit?

search
Vastuullisuus, Kestävä tuotanto:

9 yllättävää faktaa pullojen ja tölkkien kierrätyksestä

Tiesitkö, että muovipullot ovat ensin pikkuruisia aihioita, kunnes niistä puhalletaan tehtaalla täysikokoisia? Entä osaatko nimetä ainoan materiaalin, jota voi kierrättää loputtomasti? Näitä asioita et pullojen kierrättämisestä luultavasti tiennyt.

1. Suomalaiset kierrättävät tehokkaasti

Suomalaiset ovat ahkeria juomapakkausten kierrättäjiä! Alumiinitölkkien kierrätysaste on 97 prosenttia ja lasipullojen jopa 98 prosenttia. Muovipullojen kierrätysaste on hieman matalampi, 90 prosenttia.

 2. Kierrätysmuovi on päivän sana

Juomapakkauksissa käytetään muovia, joka on nimeltään polyetyleenitereftalaatti eli PET. Nykyään Hartwall käyttää pääasiassa rPET-nimistä muovia, joka on kierrätettyä PET:tä. Hartwallin tavoite on, että vuonna 2025 kaikki Hartwallin muovipullot on tehty kokonaan kierrätysmuovista.

Tässä ollaan etumatkalla: EU on säätänyt, että vuonna 2025 neljännes muovipullojen muovista on oltava kierrätettyä.

3. Lasi on ikuista

Lasi on ainoa materiaali, jota voi kierrättää yhä uudelleen ja uudelleen ilman, että sen laatu pakkausmateriaalina heikkenee.

4. Tölkki ei ole pelkkää alumiinia

Alumiini ei periaatteessa heikkene kierrätettäessä, mutta alumiinitölkit eivät ole puhdasta alumiinia: neljä prosenttia tölkistä on muita metalleja. Tölkit on hyvä kierrättää uusiksi tölkeiksi, sillä niiden tuottamiseen ja pakkaamiseen optimoitu metalliseos on tyhjissä tölkeissä jo valmiina.

5. Kemiallinen kierrätys pitää muovin lujana

Kierrätysmuovi heikkenee ajan kanssa, kun sitä kierrätetään uudelleen ja uudelleen. Materiaalin heikentyminen saatetaan välttää uudella, vielä tällä hetkellä harvinaisella ja melko kalliilla prosessilla: kemiallisella kierrätyksellä.

”Sen avulla kierrätysmuovi pystytään periaatteessa palauttamaan yhtä laadukkaaksi kuin neitseellinen muovi”, kertoo Hartwallin ostopäällikkö Asko Sipola.

6. Raaka-aineiden hinnat ovat huipussaan

Automaatteihin palautetut juomapakkaukset päätyvät panttia vastaan Palpalle eli Suomen Palautuspakkaus Oy:lle, joka myy ne eteenpäin kierrätysyrityksille. Tällä hetkellä kierrätysmuovi ja alumiini ovat poikkeuksellisen arvokkaita, kertoo Palpan johtaja Tommi Vihavainen.

Hinnat määrittyvät kansainvälisten markkinoiden mukaan, ja viime aikoina hintojen vaihtelua on ollut erittäin paljon.

7. Tölkeistä tehdään 10 kilometrinen matto

Kun tölkki menee palautusautomaattiin, se rutistetaan. Rutistetut alumiinipakkaukset kasataan paaleiksi. Yhteen paaliin menee noin 28 000 litistettyä tölkkiä, ja se painaa 400 kiloa. Materiaalinkierrätyslaitoksilla paalit sulatetaan ja niistä tehdään 10 metriä pitkiä,  27 000 kiloa painavia harkkoja, jotka valssataan ohueksi levyksi. Yksi harkko sisältää 1,5 miljoonaa tölkkiä.

Harkko valssataan 1,5 metriä leveäksi ja 10 kilometrin mittaiseksi rullaksi. Lopuksi rullalla olevaa levyä syötetään tölkkitehtaalla tölkkienvalmistuslinjastoon, jossa siitä tehdään uusia tölkkejä.

8. Muovipullot rouhitaan kierrätysmuoviksi

Muovipullot litistetään palautusautomaateissa, minkä jälkeen ne matkaavat Palpalle. Pullot paalataan 300 kilon paaleiksi käsittelylaitoksilla, joista paalit toimitetaan edelleen kierrätyslaitoksille. Siellä materiaali pestään 65-asteisessa nesteessä, ja siitä liotetaan etiketit pois. Pullot rouhitaan lastuiksi ja värit erotellaan toisistaan. Lastuista jatkojalostetaan muovipellettiä eli granulaattia.

Sitten materiaali matkaa esimerkiksi preformivalmistajalle, joka valmistaa pullon aihiot eli pikkuruiset preformit. Ne toimitetaan panimoon, jossa preformit puhalletaan lopulliseen pullon muotoonsa. Näin ei kuljeteta turhaan ilmaa.

9. Lasiset kestopullot vähenevät

Hartwall oli viimeinen panimo Suomessa, joka käytti kestopulloja. Legendaariset ruskeat olutpullot ja kirkkaat limupullot pestiin ja täytettiin uudelleen keskimäärin 33 kertaa. Kestopullot olivat 2000-luvun alkupuolelle asti suosituin pakkaustapa, sillä niiden käyttö oli verotussyistä edullista verrattuna muihin pakkausvaihtoehtoihin.

Kun veroetu poistui asteittain vuosina 2005–2008, juomavalmistajat ryhtyivät pakkaamaan tuotteita tölkkeihin ja nykyisiin PET-pulloihin.